Vaihtelevat olosuhteet luomulajikekokeiden kiusana

19.5.2022

Boreal Kasvinjalostus aloitti keväällä 2020 luomulajiketestauksen, jonka tarkoituksena on tuottaa viljelijöiden käyttöön aiempaa syvällisempää tietoa luomulajikevalinnan pohjaksi. Kahden kasvukauden kokemukset alleviivaavat pitkäjänteisen koetoiminnan tarpeellisuutta ja laajan testausverkon välttämättömyyttä luomukoetoiminnassa. Luomukokeet ovat tavanomaisia kokeita herkempiä reagoimaan olosuhteisiin ja niiden vaihteluihin.

Borealin luomukokeissa on haettu nyt kahden kasvukauden ajan syvällistä ymmärrystä siitä, mistä luomussa pärjäämisessä on kyse.

”Lähdimme aluksi kartoittamaan, mitkä lajikkeiden ominaisuudet ovat tärkeimpiä luomuoloissa ja miten näitä ominaisuuksia kannattaa mitata tehokkaasti. Mittasimme lajikkeilta erilaisia kasvurytmiin ja peittävyyteen liittyviä ominaisuuksia, sekä kykyä sopeutua alhaisiin ravinnetasoihin”, sanoo Borealin kasvinjalostaja Sanna Grönroos.

Vuonna 2020 Borealilla ei ollut omaa luomupeltoa, joten testaus aloitettiin lohkolla, jota oli käytetty nurminadan siemenviljelyyn edelliset kolme vuotta. Lohko oli sillä hetkellä paras saatavilla oleva vaihtoehto ja edusti lähinnä ensimmäisen vuoden siirtymävaiheessa olevaa lohkoa. Koealuetta valmisteltiin syksyllä levittämällä alueelle lanta, jonka jälkeen alue kynnettiin. Luomuviljanviljelyssä erilaisten luomuun soveltuvien orgaanisten lannoitteiden käyttö on lisääntynyt ja siksi myös koealue päädyttiin lannoittamaan keväällä tällaisella luomulannoitteella.

Olosuhteilla suuri vaikutus tuloksiin

Luomukokeiden kaksi kasvukautta olivat Jokioisilla hyvin erilaiset. Vuonna 2020 kevät oli kuiva ja kesä viileä, kun taas vuonna 2021 kevät oli sateinen ja viileä, mutta kesä kuiva ja kuuma. Olosuhteilla oli suuri vaikutus luomutestauksen onnistumiseen ja siitä saatuihin tuloksiin.

Kesällä 2020 kuivuus hidasti kasvien alkukehitystä ja korrenkasvuvaiheessa alkaneet sateet aiheuttivat runsaasti jälkiversontaa. Tämä nosti lopullista satotasoa, joka olisi jäänyt hyvin alhaiseksi ilman jälkiversojen tuottamaa sadonlisää.

”Ensimmäisen vuoden kokeella emme saaneet kunnollista kuvaa lajikkeiden käyttäytymisestä niukkaravinteisemmissa olosuhteissa. Rikkakasvit eivät aiheuttaneet juurikaan ongelmia kasvien kasvulle eikä kilpailua tilasta ja resursseista ollut. Myös kuiva alkukesä vähensi rikkojen taimettumista”, sanoo Sanna Grönroos.

Kaikesta huolimatta koe antoi kuitenkin suuntaa antavia tuloksia lajikkeille edullisista ominaisuuksista vähäravinteisemmissa oloissa.

”Kasvien korkeus ja kasvuston peittävyys olivat hyödyllisiä ominaisuuksia näissä kokeissa varsinkin sadon kannalta. Kasvien nopea alkukehitys on tutkitusti edullinen ominaisuus erityisesti kilpailussa rikkakasveja vastaan, mutta sitä ei näissä kokeessa havaittu”, Grönroos sanoo.

Vuoden 2021 kasvukausi oli testauksen kannalta paljon edeltäjäänsä vaikeampi. Toukokuu oli Jokioisilla märkä ja kokeen kylvöt viivästyivät kesäkuun puoliväliin saakka. Kylvön jälkeen olosuhteet olivat kuivat ja helteiset heinäkuun lopulle asti.

”Kasvu oli kokeella todella epätasaista heti kasvukauden alusta asti ja sateiden alettua kasvien tähkimisen aikaan tilannetta pahensi runsas jälkiversonta. Rikkakasvipainetta oli selvästi enemmän kuin edellisellä kasvukaudella. Eri tekijöiden aiheuttaman kasvuston epätasaisuuden takia saamiamme tuloksia ei voi pitää luotettavina”, Grönroos sanoo.

Pitkäjänteisyys parantaa luomutestauksen luotettavuutta

Luomukokeet reagoivat usein herkästi olosuhteisiin ja niiden vaihteluun. Vuosittaiset vaihtelut kasvuolosuhteissa ja niiden vaikutus kokeen tuloksiin ovat tulosten tulkinnan kannalta haastava tekijä ja vaikeuttavat johtopäätösten tekemistä. Kokeita onkin tärkeää tehdä useana vuonna, jotta niistä saadaan vertailukelpoista tietoa ja luotettava käsitys lajikkeiden suoriutumisesta erilaisissa olosuhteissa.

Myös luomutestauksessa käytettävällä pellolla on vaikutusta koetulosten yleistettävyyteen. Luomutuotannossa pidemmän aikaa olleen pellon kasvukuntoa on ylläpidetty laajalla viljelykierrolla, joka on parantanut maan rakennetta ja lisännyt orgaanisen aineksen määrää. Siksi se on tavanomaista peltoa riippumattomampi ulkopuolisista tuotantopanoksista.

”Tavoitteenamme on lisätä viljelijäyhteistyötä myös luomutestauksessa ja päästä tekemään kokeita pelloilla, joilla on pitkä historia luomutuotannossa. Olemme vasta alkutekijöissä luomutestauksessa ja sen kehitystyö on jatkuva prosessi. Kokemistamme vastoinkäymisistä huolimatta jatkamme luomukoetoimintaa taas tänä vuonna, toivottavasti suotuisemmissa olosuhteissa”, Grönroos sanoo.