Syysviljojen ensimmäisiä talvehtimishavaintoja on tehty Borealin koepaikoilla. Ennen viime viikolla alkanutta kylmää jaksoa syysviljat näyttivät talvehtineen hyvin, eikä suuria eroja eri lajikkeiden ja linjojen välillä jalostajien mukaan ollut.
– Joillain koepaikoilla osa koejäsenistä lähti kasvuun maaliskuun poikkeuksellisen lämpimien säiden myötä, kasvinjalostaja Hanna Haikka kertoo.
Viime viikolla viilennyt sää näyttää kuitenkin olleen kohtalokas osalle materiaalia, ja viime viikon lopulla tehtyjen havaintojen valossa ainakin syysvehnällä talvenkestävyyseroja on havaittavissa. Syysrukiit näyttävät kestäneen kylmää jaksoa syysvehniä paremmin.
Lopullista arvioita syysviljojen selviämisestä ei vielä voida antaa, vaan tuleva kevät ratkaisee oraiden kohtalon.
Syysöljykasvien kanssa jännitettävää riittää
Boreal testaa Suomessa myös ulkomaisten yhteistyökumppaneidensa syysöljykasveja. Lumien sulettua Jokioisilla paljastui vihreät syysrapsikasvustot, mutta muutamassa viikossa kasvustot ovat muuttuneet osittain ruskeiksi.
– Vaikka osa syysrapsin syksyllä kasvattamista lehdistä on kuihtuneita, tärkeintä talvehtimisen kannalta on kuitenkin kasvupisteen säilyminen vahingoittumattomana, öljykasvien jalostaja Katja Hämäläinen kertoo.
Syysrapsit näyttävät monin paikoin selvinneen talvesta, mutta jännitettävää riittää edelleen. Lumi suli varsin aikaisin ja maaliskuussa yö- ja päivälämpötilan vaihtelut ovat olleet suuria. Lehdissä on Hämäläisen mukaan nähtävissä paikoin myös pakkasen aiheuttamaa punaista väriä.
Talvituhot ilahduttavat kasvinjalostajaa
Kasvinjalostajan työn kannalta talvituhot koekentillä olisivat toivottavia, sillä niiden avulla voidaan karsia jyvät akanoista. Mikäli talvi on kovin suosiollinen talvehtimisen kannalta, ei kasvinjalostaja pysty erottelemaan hyvin ja huonosti talvehtivia lajikkeita.
– Riittävän kovat talvehtimisolot takaavat sen, että heikoimmat jalostuslinjat karsiutuvat koevaiheessa pois jatkosta, Hämäläinen sanoo. Näin kokeiden tuloksena saadaan esille parhaat lajikkeet.