Kun olosuhteet ovat oikein otolliset, ei kestävinkään lajike ole täysin turvassa punahomeilta ja niiden aiheuttamilta hometoksiineilta. Lajikevalinnalla toksiiniriskiä voi kuitenkin minimoida.
Viljojen kukinta-aikaan osuva kostea ja sateinen sää luo otolliset olosuhteet punahometta aiheuttavien Fusarium-sienten kasvulle. Riski punahomeelle ja homemyrkkyjen, kuten DON-toksiinin muodostumiselle kohoaa entisestään, mikäli kasvustossa on runsaasti jälkiversontaa tai puinnit viivästyvät korjuukauden runsaiden sateiden takia.
”Kun kukinta-aika on pitkä, on myös mahdollinen tartunta-aika pitkä. Se saattaa selittää osittain, miksi kaura on herkempi hometoksiineille kuin vehnä tai ohra, jotka kukkivat vain muutaman päivän. Kauran kukinta voi kestää kymmenen päivää ja pidempäänkin, jos jälkiversontaa on”, sanoo Borealin kasvinjalostaja Hanna Haikka.
Vaikka sää- ja ympäristötekijöiden vaikutus punahomeiden ja toksiinien esiintymiseen on suuri, on myös lajikeominaisuuksilla oma merkityksensä hometoksiinien hallinnassa.
”Mitä pidempi ja lujempi korsi lajikkeella on, sitä vähemmän DON-toksiineja esiintyy. Itiöillä on silloin pidempi matka kulkea maasta tähkään aiheuttamaan tartunta”, selventää Haikka ilmiötä. Fusarium-sieni leviää edellisvuoden kasvijätteen ja saastuneen kylvösiemenen mukana.
Haikan mukaan moni ominaisuus, mukaan lukien suuret jyvät, näyttää geneettisten ennustemallien perusteella edesauttavan DONien muodostumista. Syitä taustalla ei vielä tunneta, mutta yhteyksiä tutkitaan. Sen sijaan usein kuultu väite siitä, että kauran ohut kuori altistaisi DONeille, on mallien perusteella turhan suoraviivainen olettama.
”Näillä kuoripitoisuuksilla, mitä nykylajikkeissa on, ei tekijöiden välillä ole yhteyttä jalostusaineistossamme. Täysin poissuljettu se ei ole, sillä kauroja, joissa olisi sekä tosi ohut kuori että tosi hyvä DON-kestävyys, ei ole olemassa.”
DON-herkkyyden tunteminen on osa riskienhallintaa
Koska ympäristötekijöiden vaikutus DON-toksiinien muodostumiselle on suuri, ei yhden vuoden näytteiden perusteella kannata vielä vetää johtopäätöksiä eri lajikkeiden DON-kestävyyksistä. Lajikkeiden väliset kestävyyserot saadaan luotettavasti selville vasta monivuotisten kenttäkokeiden ja toksiinianalyysien jälkeen.
Punahometartukkeen levitys käynnissä Borealin Fusarium-kentällä. Luken valmistama tartuke on kokoelma suomalaisia punahomekantoja. Otolliset olosuhteet tartunnalle varmistetaan runsaalla sumutuksella.
Boreal on ainoa jalostaja, joka testaa lajikkeidensa alttiuden hometoksiineille sillä punahomekantojen kirjolla, joka Suomessa on. Fusarium-testausta on tehty Borealilla vuodesta 2015 alkaen ja sillä varmistetaan, ettei punahomeelle geneettisesti alttiita lajikkeita pääse markkinoille. Joskus se on tarkoittanut kivuliaita päätöksiä.
”Virallisiin lajikekokeisiin oli ehdolla yksi erittäin korkeasatoinen ja laadukas aikainen kaura. Lupauksemme mukaisesti linja oli kuitenkin pakko hylätä jatkosta, koska sen DON-arvot olivat liian korkeita”, Haikka sanoo.
Punahomeenkestävät lajikkeet toisivat kaivattua lisäapua DON-toksiinien hallintaan, mutta vielä jalostuksessa ei olla niin pitkällä. Siksi vakavina tartuntavuosina toksiineja voi esiintyä kaikissa lajikkeissa. Kestävyydeltään parhaissa niitä on kuitenkin vähemmän.
”Borealin aikaisista kauroista Niklas, Luukas ja Perttu ovat kaikkein kestävimpiä. Myöhäisistä lajikkeista Inka-kauran toksiiniriski on monivuotisen Fusarium-testauksemme perusteella kaikkein alhaisin.”
Haikka muistuttaa, että kylvösiemenen laadulla on tärkeä rooli punahomeriskin hallinnassa. Kylvösiemen kannattaa valita lajikkeesta, joka on Fusarium-testattu ja jonka kestävyystaso tunnetaan. Peitatun sertifioidun ostosiemenen käyttö tai tilan omaa siementä käytettäessä siemenen tehokas lajittelu ja peittaus vähentävät punahomeen leviämisen riskiä.
”Korkeiden homemyrkkypitoisuuksien takia hylättyjä eriä ei pidä käyttää kylvösiemeneksi, sillä punahomeilla on kyky levitä siemenen mukana. Punahomeet vähentävät myös siementen itävyyttä”, Haikka sanoo.
