Kaksitahoinen ohra MaireBOR on poikkeuksellinen yhdistelmä aikaisuutta ja satoa, mikä houkutteli myös lapualaisen Kari Alasaaren valitsemaan lajikkeen viljelyyn. Vaikka Maire vaatii tietynlaista huolenpitoa, on Alasaari vakuuttunut sen potentiaalista.
Kauhukakara, luonnehtii kasvinjalostaja Elina Nissilä Borealin uutta aikaista kaksitahoista Maire-ohraa. Kauhukakaralla Nissilä viittaa Mairen hurjaan versontakykyyn, joka tarkoittaa parhaimmillaan suurta määrää tähkiä neliöllä ja kykyä pärjätä kuivissa oloissa. Kääntöpuolella on herkkyys jälkiversonnalle ja tiheä kasvusto, joka altistaa tietyissä olosuhteissa laolle.
”Maire on monellakin tavalla poikkeava lajike. Aikaiset kaksitahoiset ohrat eivät ole yleensä näin versovia ja lyhyehköt lajikkeet näin kuivuutta kestäviä. Mairessa on myös ainutlaatuinen aikaisuus-satoisuus -yhdistelmä”, Nissilä sanoo.
Mairea voidaan viljellä Pohjois-Pohjanmaan suotuisia alueita myöden. Silti se haastaa sadossa myöhäiset kaksitahoiset ohrat. Jyvälaadultaan Maire sopii erinomaisesti rehukäyttöön ja tärkkelysohraksi, mutta on myös lupaava mallasohrakandidaatti.
”Mairen jyvä on isohko, lajite hyvä ja sekä tärkkelyspitoisuus että hehtolitrapaino korkeita. Valkuainen on kaksitahoisille ohrille tyypillinen.”
Viljeltävä, ei vain kylvettävä lajike
Lapualla Maire-ohraa viljelevä Kari Alasaari kiinnostui Mairesta osittain sen versontakyvyn takia.
”Maire on varhainen ja sillä on hyvä satotaso. Näin Mairen Isonkyrön koeruuduilla, joilla se toimi hyvin”, perustelee Alasaari lajikevalintaa.
Hän halusi haastaa Mairen korrenlujuuden toden teolla ja kylvi sen syyskultivoituun multamaahan.
”Ajatus oli lajikkeen tiedetyn versontakyvyn ja pellon kasvukunnon vuoksi kylvää Maire harvaan. Kylvömäärä oli lopulta 350 itävän paikkeille. Tiheys on oikein sopiva”, sanoo Alasaari katsellessaan kasvustoa elokuun puolivälissä.
Vaikka alkukesällä oli kuumaa ja kuivaa, sai Maire kasvunsäädettä kolme kertaa.
”Lohkolla on sen verran kosteutta ja sellainen maalaji, josta irtoaa typpeä kesän aikana. Pitkälti samaan tyyliin hoidan muitakin kaksitahoisia.”
Alasaari sanoo, ettei Maire ole välttämättä lajike, jota voi viljellä vähän sinnepäin. Hän suosittelee huomioimaan lajikkeen versontakyvyn ja arvioimaan sen vaikutusta kylvötiheyteen.
”Kun tietää, mitä tekee ja tätä hyvin hoivaa, niin Maire on tosi hyvä lajike. Kuten monet lajikkeet, Mairekin antaa ne viimeiset 1000-2000 kiloa satoa vasta oikeilla hoitotoimenpiteillä.”
Elokuun puolivälissä Maire-kasvusto on pystyssä ja tähkät hyvän pituisia. Heinäkuun sateet ovat saaneet Mairen pukkaamaan jälkiversoa. Aikainen lajike ehtii kuitenkin valmistua, vaikka versonta lähtee käyntiin vähän myöhemmin.
”Jos ei tästä tällä kasvustolla kasitonnaria tule, niin olen vähän pettynyt. Maire on ehdottomasti menossa viljelyssä jatkoon”, Alasaari toteaa.