Satoisa ja pitkäkortinen TaikaBOR-kaura kiinnitti maatilayrittäjä Timo Ikolan huomion ennen kuin uusi lajike oli edes markkinoilla. Isokyröläinen viljelijä pääsi tutustumaan uutuuslajikkeeseen jo varhaisessa vaiheessa, koska hän hoitaa omien viljelystensä lisäksi muun muassa Borealin ja Luonnonvarakeskuksen koeruutuja.
– Taika pisti silmään, koska sen satoisuus, jyväkoko ja varsinkin kuivuudenkestävyys olivat hyviä. Lähdin mielelläni kokeilemaan sitä tuotannossa, Ikola kertoo.
Omaa viljelyalaa hänellä on yli 60 hehtaaria, ja ne ovat pääosin runsasmultaista hiuesavea. Tilan päätuote on gluteeniton kaura, ja viljelykierrossa on myös rypsiä.
Taika-kauraa Ikola on viljellyt 25–30 hehtaarilla muutamana kesänä ja ollut tuloksiin varsin tyytyväinen. Viime kesänä keskimääräinen sato oli yli 6 tonnia hehtaarilta, ja parina edellisenä varsin kuivana kesänä noin 5,3–5,5 tonnia hehtaarilta.
– Viime kesänä jäätiin vähän kuivien kesien huippulaadusta, koska elokuun alkuun osui pari sadepäivää, jolloin vettä tuli yli 90 millimetriä. Rankkasateet olivat pitkäkortiselle lajikkeelle vähän liikaa ja aiheuttivat jonkin verran lakoontumista. Puinti onnistui siitä huolimatta hyvin, Ikola kertaa.
Tautien ja tuholaisten kanssa ei ole ollut ongelmia. Elintarvikekauran tuotannossa hometoksiineja ei sallita, ja niitä Ikola on torjunut lohkokohtaisesti tarpeen mukaan. Hän arvioi, että Taika-kaura menestyy savipitoisilla kivennäismailla, koska se kestää niin hyvin kuivuutta. Syyksi Ikola arvelee sen, että pitkä korsi korreloi yleensä pitkiin juuriin.
– Mielestäni Taika sopii myös multaville maille, kunhan huolehtii korrensääteistä ja antaa typpeä vain maltillisesti. Olen huomannut, että se kestää hyvin myös happamuutta, mutta kalkitsemalla voi saada vielä paremman sadon, hän toteaa.
Timo Ikola aikoo kylvää Taikaa tulevanakin keväänä.
– Täytyy kokeilla myös sitä uudempiakin lajikkeita, jotta mielenkiinto pysyy hereillä, hän sanoo.
Teksti: Minna Nurro
Juttu on julkaistu alun perin Maatilan Pellervossa nro 2/2023.
