Toisaalla juuri sopivasti sadetta ja lämpöä, toisaalla kuivuutta, kuumuutta, rankkasateita ja jopa koko kasvuston kaataneita trombeja. Ääriolosuhteet hankaloittivat viljelyä myös viime kesänä, käy ilmi viljelijöiden Borealin viljelykokemuskyselyyn antamista vastauksista. Ääriolosuhteista kumpuavat myös viljelijöiden ykköstoiveet kasvinjalostukselle: Korrenlujuutta karjatiloille ja lajikkeita, jotka kestävät tietyn määrän poutaa.
Boreal toteutti syksyn aikana viljelykokemuskyselyn, jolla se keräsi tietoa jalostamiensa peltokasvilajikkeiden kasvusta eri maalajeilla ja viljelytoimenpiteillä eri puolilla Suomea. Vastauksia kyselyyn tuli ilahduttavasti lähes sata. Edustettuina olivat kahdeksan eri kasvilajia ja yhteensä 39 eri lajiketta.
Vastausten perusteella kylvöt onnistuivat pääsääntöisesti hyvin ja kasvuunlähtö oli nopeaa. Jonkin verran viljelijöille aiheutti päänvaivaa kylvötiheyden ja -syvyyden päättäminen, mutta myös siementen riittävyyden kanssa oli osalla ongelmia.
”Kevätkylvöön piti haalia kaikenlaisia siemeniä, kun syyskasvien talvituho oli 97 %”, kertoo varsinaissuomalainen herneenviljelijä kevään haasteista.
Osalla kylvösiemen oli ollut edellisiin vuosiin verrattuna pientä, mutta kylvösiemenen laatuun oltiin silti pääosin tyytyväisiä. Vastaajista 58 % oli käyttänyt sertifioitua siementä ja 42% tilan omaa siementä. Peittaamattomana siemenet oli kylvänyt 34 % vastaajista.
Korrenlujuus koetuksella
Lajikkeiden korrenlujuudet joutuivat tänä vuonna todelliseen testiin ainakin niissä osissa Suomea, joihin ukkosmyrskyt rankkasateineen osuivat elokuun alussa. Esimerkiksi Isossakyrössä vettä satoi kahdessa päivässä peräti 90 mm. Lakoa viljelijät olivat havainneet myös sellaisissa lajikkeissa, joiden korsi ei virallisten lajikekokeiden tulosten perusteella ole altis lakoontumiselle.
”Pelkkä lakolukema antaa väärän kuvan lajikkeen ominaisuuksista varsinkin, jos se on ollut mukana kokeissa ainoastaan kuivina kesinä”, summaa Eso-herneen viljelijä yllätyksellisiä lakotuloksia. Ruokaherne Matilda on hänen viljelykokemustensa mukaan Esoa aikaisempi ja lujavartisempi, vaikka koetuloksissa järjestys oli päinvastainen.
Viljelykokemuskyselyn vastauksista selviää, että 59 %:lla lajikkeista lakoa ei ollut lainkaan. Niillä lohkoilla, joilla lakoa oli, viljelijöiden arvioimat lakolukemat vaihtelivat yhden ja sadan prosentin välillä. Hankalista olosuhteista huolimatta monet Borealin lajikkeista saivat viljelijöiltä kiitosta lujasta korresta.
”Puinti onnistui hyvin, kasvusto oli todella korkeata ja voimakkaasti kallistunut, mutta ei lakoa”, kertoo Päijät-Hämeessä eloperäisillä, runsasmultaisilla mailla Taika-kauraa viljellyt viljelijä.
”Synthia on mukavaa puida. Ryhdikäs, pysty kasvusto tänäkin vuonna. Kasvusto oli täysin tuleentunutta”, sanoo kaakkoissuomalainen kevätrypsin viljelijä.
Myös monitahoisten ohrien uusimpiin lajikkeisiin kuuluvaa Hermannia viljelijät kiittelivät viljelyvarmaksi perusohraksi.
”Aikainen ja hyvä laonkesto. Parin vuoden kokemuksella tuntuu aika varmalta lajikkeelta. Vaikka 2022 kuivahkoa, niin jyväkoko oli hyvä. Jyväluku olisi voinut olla suurempikin, mutta tänä vuonna ei vaan syntynyt. Todennäköisesti erittäin satoisa viljelyssä, kunhan osatekijät osuvat kohdalleen”, kommentoivat viljelijät Uudeltamaalta ja Kainuusta Hermanni-ohraa.
Sadon laatu jopa erinomaista
Keskikesään osunut kuivuus ja kuumuus leikkasivat satotasoja monin paikoin. Sadon laatua viljelijät kuvailivat kuitenkin viljellystä kasvilajista riippumatta pääosin hyväksi tai jopa erinomaiseksi.
”Laatu ja määrä kertoo onnistumisesta. Quarnaan verrattuna paljon satoisampi, vaikka valkuaisessa häviääkin. Komeaa jyvää, ei pieniä jyviä, tasakokoista. Sakoluku 463”, luonnehtivat vastaajat Jaarli-kevätvehnää.
Myös mallasohra Fennican laatu ja viljelyvarmuus olivat tehneet viljelijöihin vaikutuksen.
”Kahden vuoden kokemuksella tasaista laatua tuottava mallasohra. Satopotentiaalia löytyy, jos olosuhteet ja panostus on kohdallaan. Pulleita, tasaisenkokoisia jyviä. Laatu on huippuluokkaa. Itävyys 95% ”, kuvailivat viljelijät Fennica-ohraa.
Kesän vaihtelevat olosuhteet hellejaksoineen ja rankkasateineen saivat kyselyyn vastanneet viljelijät toivomaan kasvinjalostukselta yhä satoisampia ja lujakortisempia lajikkeita, joilla on myös poudan- ja stressinsietokykyä.
”Jatkakaa tärkeää ja haastavaa työtä, jotta me täällä voisimme menestyä”, lähettää eräs vastaajista lopuksi terveisiä Borealille.
