Herneen viljelyala kasvoi tänä vuonna tilastointihistorian suurimmaksi. Uudet kotimaiset hernelajikkeet parantavat viljelyvarmuutta ja lisäävät herneen suosiota entisestään.
Viljelijät ovat vastanneet kotimaisen kasvivalkuaisen kasvaneeseen kysyntään ennätyksellisen hyvin. Hernettä on kylvetty tänä vuonna noin 25 000 hehtaarin alalle; kasvua edellisvuoden kylvöaloihin tuli huimat 81 prosenttia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkistamasta Käytössä oleva maatalousmaa 2020 -ennakkotilastosta.
Borealin herneenjalostaja Pertti Pärssinen iloitsee herneen viljelyalan kasvusta. Ruokaherneen peruskysynnän rinnalle on noussut vahva rehuherneen kysyntä, joka tuo paljon mahdollisuuksia viljelyn monipuolistamiseen.
– Valkuaiskasvien kysynnän kasvuun on meillä varauduttu jo kymmenisen vuotta. Tuplasimme silloin herneen jalostuksen mittakaavan, ja nyt on saatu ensimmäiset uuden sukupolven hernelajikkeet markkinoille, Pertti Pärssinen kertoo.
Uudet kotimaiset hernelajikkeet tuovat viljelyvarmuutta etenkin varren lujuuden kautta. Ensimmäinen uutuuslajike, vihreäsiemeninen ja lujavartinen SisuBOR on tällä kasvukaudella ensimmäistä kertaa viljelyssä.
Syksyllä odotetaan siemenkauppaan kahta satoisaa hernetulokasta, Matildaa ja Loviisaa. Näistä MatildaBOR on erinomainen vihreäsiemeninen ruokaherne. LoviisaBOR on keltainen ja rehukäyttöön tarkoitettu lajike. Loviisasta on erityisesti kuivissa ja lämpimissä oloissa saatu huippusatoja.
Jatkossakin Borealin tulossa olevat kotimaiset hernelajikkeet lupaavat parempaa satoa ja lujempaa vartta.
– Hernelajikkeiden satoisuuden kasvaessa viljelyvarmuus ja etenkin varrenlujuus nousevat yhä tärkeämmiksi ominaisuuksiksi. Jälleen uuden askeleen varrenlujuuteen tuo parin vuoden kuluttua markkinoille tuleva MarttiBOR. Virallisissa lajikekokeissa Martin lakoprosentti on ollut puolet pienempi kuin nykyisillä lajikkeilla, Pertti Pärssinen mainitsee.
