Välivuodet kevätöljykasvien viljelystä olivat vähällä saada jatkoa Lasse Matikaisen tilalla Somerolla, mutta öljykasvien kohonnut hinta ja syysviljojen kehno talvehtiminen saivat konkariviljelijän toisiin ajatuksiin. Kevätrapsiksi Matikainen päätti kylvää Borealin aikaisen LaimaBOR-rapsin. Sen korkea öljypitoisuus ja hyvä sato houkuttelivat hänet kokeilemaan uutta lajiketta.
Lasse Matikainen oli pitkään viljellyt öljykasveista pelkästään syysmuotoja. Kevätrypsin viljelystä oli vierähtänyt aikaa pitkälti yli kymmenen vuotta ja kevätrapsinkin viljelystä ainakin neljä. Eivätkä kevätöljykasvit kuuluneet myöskään kevään 2022 ensimmäisiin kylvösuunnitelmiin.
”Tarkoituksenani oli kylvää lohkolle sinimailas-apilanurmi maan kunnostukseen. Talvella öljykasvien hinta lähti kuitenkin nousemaan niin paljon, että kevätrypsin ja -rapsin viljely alkoi houkuttelemaan”, kertoo Matikainen.
Kevätrapsiksi Matikainen valitsi ensin hybridilajike Dragon, joka oli hänelle ennestään tuttu. Siemensuunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi, kun Peltokasvilajikkeet 2022 -kirja tupsahti Käytännön Maamiehen välissä postilaatikkoon.
”Tutkin kirjasta virallisten lajikekokeiden tuloksia. Niissä huomioni kiinnitti Laima-rapsi, joka oli kohtuullisen aikainen ja satoisuudeltaan samaa luokkaa kuin Drago.”
Laiman aikaisuus ja siitä kertova erittäin alhainen lehtivihreäpitoisuus parantavat lajikkeen viljelyvarmuutta, mutta erityisesti Matikaista kiehtoi Laimassa sen Dragoa merkittävästi korkeampi öljypitoisuus.
”Öljystä saa puristamoilla lisähintaa. Lisäksi Laima on populaatiolajike, joten ajattelin, että varmasti sen siemenen hintakin on halvempi kuin Dragolla.”
Huolellista viljelyä
Matikainen viljeli Laima-rapsia hieman alle kuuden hehtaarin lohkolla, jolla on useampia maalajeja. Niiden sijainnin Matikainen tuntee tarkasti, ja hyödyntää tietoa maan kevätmuokkauksessa. Öljykasveilla hän on todennut kolmena eri kertana tehtävän tasauslanauksen toimivaksi ratkaisuksi.
”Ensimmäisellä kerralla lanaan lohkolta ainoastaan nopeimmin kuivavan hiesupöppärän. Toisella kerralla lanaan pääosan lohkosta ja kolmannella kerralla vielä sen alueen, jossa on kaikkein hitaimmin kuivavaa savea. Ihan lopuksi ajan koko alueen vielä kertaalleen läpi, ja kylvän heti siihen perään. Mielestäni tässä on juuri sitä tunnollisuutta ja huolellisuutta, mitä öljykasvien viljelyssä pitää olla.”
Laiman siemenet Matikainen kylvi joka vantaalla, jotta rapsi kasvaisi ja valmistuisi tasaisesti eikä rikkakasveille jäisi tilaa vallata alaa. Siemenmäärä kylvössä oli 5,8 kg/ha, mikä piti siemenkustannuksen kohtuullisena. Kylvöt Matikainen viimeisteli SynnevaBOR-rypsillä, jota hän kylvi kierroksen Laima-pellon ympärille.
Kirppaseurantaa varten kylvetty Synneva-rypsi (kuvassa vasemmalla) on kehityksessä edellä samana päivänä kylvettyä Laima-rapsia.
”Kirpat löytävät rypsin ennen rapsia, joten rapsipellon ympärille kylvetyn rypsin tarkkailu on hyvä tapa tehdä aikaisen vaiheen kirppaseurantaa. Kun kirpat tulevat rypseihin, ehtii rapsin vielä ruiskuttaa. Pienetkin kirppavahingot vaikuttavat satoon, joten kirppatorjunnasta kannattaa huolehtia.”
Elokuun puolivaiheilla Laima-pelto näytti tasaiselta ja sato-odotukset olivat korkealla. Kasvusto jäi osittain kasvunsäädevaikutuksen takia melko matalaksi, mutta luontaisestikaan Laima ei ole kovin korkea lajike. Palkoja oli pituuteen nähden paljon. Satoa Laima tuotti lopulta noin 2300 kg/ha ja sen öljypitoisuus oli 40,8 %.
”Kasvuston perusteella odotin ehkä hieman enemmän. Paremmissa kosteusoloissa siemenet olisivat päässeet kehittymään suuremmiksi, mikä olisi näkynyt myös satomäärässä. Lajikkeella on kyllä potentiaalia isoon öljypitoisuuteen.”
Borealin öljykasvien jalostaja Anu Väinölä vahvistaa, että kasvuolosuhteiden vaikutus öljypitoisuuteen on suuri. Erityisen herkkä vaihe öljypitoisuuden kehittymiselle on 20-30 vuorokautta pölyttymisestä, jolloin öljyn muodostuminen on voimakkainta. Öljyn kertyminen jatkuu kuitenkin tuleentumiseen asti.
”Kun korkea öljypitoisuus, satoisuus ja aikaisuus saadaan yhdistettyä samaan lajikkeeseen, voidaan jalostuksessa puhua isosta onnistumisesta. Laima on tästä hieno esimerkki”, sanoo Väinölä
Myös öljyn laatu on öljykasvien jalostuksessa tärkeä kehitettävä lajikeominaisuus.
”Jalostuksella rapsi- ja rypsilajikkeista on onnistuttu poistamaan ihmisille ja eläimille haitallisia rasvahappoja ja yhdisteitä. Nykyisin viljeltävät lajikkeet ovat kaikki ns. 00-lajikkeita, joissa ei ole erukahappoa tai glukosinolaattia”, kertoo Väinölä.
Kevätöljykasvit pysyvät Lasse Matikaisella viljelyssä myös ensi vuonna.
”Kokemukset olivat hyviä, joten keväällä on tarkoitus kylvää taas Laimaa ja siihen perään syysvehnää. Tämän vuoden perusteella suorakylvölle on hyvät edellytykset, sillä Laiman varresta ei tullut jätettä kovin paljoa. Myös pelto oli Laiman jäljiltä mureassa kunnossa”, kehuu Matikainen.
